Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Helsingin kaupunki suunnittelee Kannelmäen nykyisen terveysaseman sulkemista ja hoitopalvelujen ulkoistamista. Tarkoitus on, että terveyspalvelujen hankinta toteutettaisiin Kaarelan alueella rajatun ajan kokeiluna ja palvelut annettaisiin ulkoisen palveluntuottajan toteutettavaksi 4-6 vuodeksi. Tämä yksityinen taho hankkisi toimintaa varten oman henkilöstön ja tilat.

Idean taustalla on, että Kannelmäen terveysaseman kunto on päässyt rapistumaan ja hoitohenkilökunnan hankinnassa on ollut vaikeuksia. Suunnitelmat liittynevät laajempaan kokonaissuunnitelmaan, jossa kaikki Länsi-Helsingin terveysasemat ja neuvolat keskitettäisiin uuteen jättimäiseen terveys- ja hyvinvointikeskukseen. Paikaksi on ehdotettu Haagan liikenneympyrää ja valmistumisajankohdaksi vuotta 2027.

Kyseessä on selvästi löysät housussa tehty esitys, jossa oletetaan, ettei julkinen sektori kykene itse kehittämään omaa toimintaansa ja ratkaisemaan ongelmia, vaan huudetaan yksityisiä firmoja apuun. On selvää, ettei yksikään yksityisen sektorin yritys lähde tämänkaltaiseen rajattuun bisnekseen mukaan, jos sen odotetaan tekevän julkisen sektorin hommat halvemmalla ja paremmin, jotta kaupunki voisi sitten ottaa paketin takaisin haltuunsa, kun uusi keskus valmistuu.

Helsingin terveysasemat eivät ole tasa-arvoisia, vaan niissä on huimia alueellisia eroja, vaikka asukkaat saavatkin periaatteessa valita käyttämänsä terveysaseman itse. Kannelmäen aseman jonon hännille ovat jääneet sairaimmat, autottomat ja vähätuloiset vanhukset, maahanmuuttajat ja pienten lasten perheet. Ongelmaa vähättelevät käyvät itse hoitamassa terveyttään jonottamatta Paloheinässä, Maunulassa tai Haagassa, joissa kävijämäärä on suhteellisesti pienempi ja hoitoa saa nopeammin.

Kyse on selvästi rahasta ja haluttomuudesta panostaa uuteen terveyskeskukseen Kaarelan alueella. Kannelmäen terveysaseman ongelmat on tiedetty jo vuosia, mutta niiden ratkaisemiseksi ei ole tehty riittävästi. Ulkoistamisen sijaan kaupungin pitäisi vahvistaa alueemme julkisia terveydenhuoltopalveluja. Yksityisiä terveyspalveluja on alueellamme tarjolla laaja kirjo jo ennestään.

Suomessa on kansalaisten keski-iän ja terveydenhoitokulujen kasvaessa pyritty tekemään erilaisia sote-palveluiden uudistuksia. Huonolla menestyksellä. Hoitopalveluiden yksityistämisen seurauksena terveys edellä pelattuun peliin ovat tulleet mukaan yritysmaailman kriteerit: voitontavoittelu, pörssiarvon maksimointi, verosuunnittelu ja ulkomaiset pääomasijoittajat.

Ulkoistamista ei voi perustella sillä, että se tulisi halvemmaksi tai laatu paranisi. Helsingin terveydenhuollon menot eivät enää tänä päivänä ole muihin kaupunkeihin, maakuntiin tai EU-maihin verrattuna erityisen korkeita ja keskimääräinen laatu on ollut kansainvälisesti korkeaa. Erityissairaanhoito on annettu tähänkin asti muualla kuin Kannelmäen terveysasemalla. Kyse on ollut rakenteellisista virheistä, alueiden eriarvoistumisesta ja kyvyttömyydestä saada ratkaisuja aikaiseksi riittävän ajoissa.

Onko ihmisiä parempi hoitaa keskitetyissä jättiterveyskeskuksissa pienten asemien sijaan? On selvää, että palveluiden keskittäminen tuo tiettyjä etuja. Asukkaiden ei tarvitse esim. etsiä palveluita useasta paikasta ja tieto ja seuranta on yhdistettyä. Voidaan tietysti kysyä, onko jättimäisten yksiköiden hoito inhimillistä ja luoko se asukkaissa luottamuksen tunnetta?

Länsi-Helsingin terveydenhuollon keskittäminen yhteen jättikeskukseen on vasta tulevien budjettien asia, mutta lähden siitä, että Helsingin kokoisessa kaupungissa asukkaalla pitää olla mahdollisuus julkiseen terveydenhuoltoon sen mukaan, missä suurimmat väestökeskittymät sijaitsevat. Läntisessä suurpiirissä on yli 100 000 asukasta ja niistä suurin peruspiiri on Kaarela noin 30 000 asukkaalla.

On suorastaan hävytöntä, että kaupunki edes suunnittelee näin suuren väkimäärän palvelujen ulkoistamista yksityiselle ja sitten koko porukan retuuttamista useiden kilometrien päähän hoitoon. Yhtä hävytöntä on, ettei tämänkokoisen peruspiirin terveydenhuoltopalvelujen ongelmia ole kyetty ratkaisemaan jo aiemmin ja nyt keinoksi esitetään kikkakolmosta.

Kaarelan peruspiiri tarvitsee uuden julkisen terveysaseman ja on kaupungin tehtävä hoitaa sen rahoitus ja ratkaista mahdolliset logistiset tai rekrytointiin liittyvät ongelmat, jotta keskus pystyy palvelemaan tasapuolisesti koko aluetta.

Jauri Varvikko
jauri.varvikko@eepinen.fi

 

Asukkaat voivat halutessaan ilmaista mielipiteensä osallistumalla terveyskeskuspalvelujen ulkoistamista vastustavaan adressiin:

https://www.adressit.com/helsingin_terveysasemapalveluja_ei_saa_ulkoistaa