Pääkirjoitus – Elämää pandemian jälkeen
Koronarajoitukset poistettiin kuun vaihteessa. Tietyillä aloilla, kuten ravintoloissa, rajoitukset jäivät vielä voimaan, mikä harmittaa alan yrittäjiä. Onko pandemian jälkeistä elämää? Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että selvisimme säikähdyksellä. Kuolleiden määrä Suomessa tai ylipäätään muuallakaan ei saavuttanut kauhuskenaarioiden ennusteita. Rokote saatiin nopeasti käyttöön ja se toimii.
On tietysti ennenaikaista ennustaa, miten virus mutatoituu tulevaisuudessa ja joudummeko ottamaan uusia rokotteita loppuelämämme, mutta sen voi varmuudella sanoa, että ihmiskunnan toiminnot eivät pysähtyneet ja elämä jatkuu. Monet ovatkin jo varanneet lentoja ja suunnittelevat matkustamista niin kuin ennenkin.
Globaalin talouden notkahdus tuntuu korjautuvan nopeasti. Tuonti Kiinasta Eurooppaan on kasvanut tänä syksynä neljänneksellä. Tähän on syynä Euroopan keskuspankin jättimäiset elvytystoimet, joiden seurauksena markkinoille työnnetään lähes 2 000 miljardia euroa rahaa. Osto-ohjelman tarkoituksena on alentaa lainakustannuksia ja kasvattaa luotonantoa.
Kun keskuspankki ostaa pankeilta joukkolainoja, on niillä käytettävissä enemmän rahaa, jota sitten lainataan kotitalouksille ja yrityksille. Tämä johtaa taas suurempaan kulutukseen, mikä tuo kasvua ja antaa mahdollisuuden selviytyä koronakriisistä.
Asia tuntuu yksinkertaiselta, mutta ei ole sitä. Näin äkkiseltään näyttää, että hyöty on ollut suurin teollisuudelle ja isoille yrityksille. Emme ole nähneet konkurssiaaltoja, emme työttömyyden jättimäistä nousua, pörssikurssit ovat jatkaneet kasvuaan. Asuntokauppa käy kuumana. Kotitaloudet ottavat pelotta reilusti asuntolainaa. Joka puolella Suomea rakennetaan vauhdilla kerrostaloja, omakotitaloja, kesämökkejä… Inflaatio ei veronkorotuksista huolimatta ole lähtenyt kovin suureen kasvuun.
Koko jutun juoni on tietysti siinä, että raha ei jakaudu tasapuolisesti. Osa hyötyy, osa jää yhä nuolemaan näppejään. Rahan valuminen alaspäin on myös hidas prosessi. Ennen kuin pienyritykset saavat siivunsa kuluu aikaa. Joillekin pienyrityksille raha tulee liian myöhään. Mahdollinen velanotto on saattanut hetkellisesti auttaa, mutta velka on joskus maksettava pois. Jos kasvu ei ole pysyvää ja tulot menoja suuremmat, ei velkoja kyetä lyhentämään kestävästi.
Joillakin aloilla on tapahtunut kesän jälkeen selvää piristymistä. Palvelut aktivoituvat, kun kansalaiset pääsevät kuluttamaan. Suomen kannalta olisi hyvin tärkeää, että kulutus kohdistuisi kotimaisiin yrityksiin ja tuotteisiin. Kannattaa miettiä, mihin rahansa sijoittaa ja saako sijoitetulle rahalle todellista vastinetta vai menevätkö varat turhuuksiin.
Hetkellinen helpotus voi pidemmän ajan kuluessa muuttua piinaaviksi kuukausilyhennyksiksi, jos taloudellinen tilanne ei odotusten mukaisesti lähdekään paranemaan. Korona ei ole jättänyt meitä, vaan sen seuraukset tuntuvat vielä vuosienkin päästä, tavalla tai toisella.
Jauri Varvikko
jauri.varvikko@eepinen.fi