Perhekin on yritys
Olen ollut yrittäjän vaimo. Epäilen että olen itsekin yrittäjä. Olen vuosikymmenet pitänyt huolta perheemme kaikenlaisesta hyvinvoinnista ja kodissa tarvittavista palveluista. Taloudellisen vastuun olemme kantaneet yhdessä toisen perheen aikuisen kanssa. Nuoruuteni yksinhuoltajavuosina en kokenut pyörittäväni perheyritystä yksin, tukena olivat vanhempani, vaikka asuivat toisella paikkakunnalla.
Yrittäjästä on monta määritelmää. Yrittäjä on henkilö, joka yksin tai yhdessä muiden kanssa organisoi liiketoimintaa hänen itsensä tai jonkun muun havaitseman liiketoimintamahdollisuuden hyödyntämiseksi. Yrittäjä kantaa liiketoimintaan liittyvän riskin ja pyrkii tekemään toiminnallaan voittoa. Tavallisin tapa organisoida liiketoiminta on perustaa yritys. Yrittäjä on organisoija, joka yhdistää raaka-aineet ja kyvyt tuotteiden ja palveluiden tuottamiseksi. Yrittäjä on riskin kantaja. Hän sietää epävarmuutta.
Kaikki tämä sopii perheen ylläpitämiseen. Äitini isällä oli sekatavarakauppa 1920-luvulla Nokialla. Kun Nokia kasvoi ja teollistui, tarvittiin kauppoja lisää ja niitä myös perustettiin. Pääomia ei kauppiailla juuri ollut, pankkilainoja taattiin ristiin rastiin ja näihin takauksiin isoisänikin kaupanpito kompastui. Esimerkki yrittämisestä karkotti jälkeläisten mielestä oman yrityksen perustamisen – perhettä lukuun ottamatta.
Pitäjänmäen Reimarlassa ja Konalassa on monenlaisia yrityksiä. Olen alkanut epäillä pitäjänmäkeläisten ja konalalaisen ruokatottumuksia. Pitäjänmäentien varrella on kaksi pizzaravintolaa. Kohta on kolme, parin sadan metrin matkalla. Uusi yrittäjä majoittuu syksyllä valmistuvaan uuteen kerrostaloon. Monen mieleen kahvila olisi istunut paremmin. Kaupunki kaavoittaa liiketiloja, mutta se ei määrittele millaisia yrityksiä liiketiloihin tulee.
Yrittämisessä on riskinsä niin kuin perheen ylläpitämisessä. Tuntuu että korona-ajan jäljiltä riskejä on kaikkialla aikaisempaa enemmän. Onneksi voin taas mennä teatteriin ja toivoa että moni muukin tulee. Lehtitietojen mukaan teatterit ovat saaneet tukea korona-ajan taloudellisista menetyksistään.
Mielessä kangastelevat syksyn ensi-illat: Helsingin Kaupunginteatterin Kultalampi, Priscilla ja Vaarallisia suhteita, Suomen Kansallisteatterin Tritonus ja Ensimmäinen tasavalta, Espoon Kaupunginteatterin Jumalainen näytelmä ja Huomenna hän tulee, Kom-teatterin Reearuu, Teatteri Avoimien Ovien Idiootti, Teatteri Jurkan Hirvimetsä ja Viikset. Hienoina esityksinä jatkavat Kansallisteatterissa Hamlet ja Pintaremontti, Kaupunginteatterissa Hiljaiset sillat ja Seniorisoppa,
Leena-Maija Tuominen