Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Olemme jälleen siirrelleet kellojen viisareita tunnin kohti juhannusta eli taaksepäin kesäpäivän tasausta ja keväällä teemme saman liikkeen, mutta silloin kellojen viisareita siirretään vastaavasti eteenpäin. Tätä kelloaikojen rukkaamista on perusteltu milloin energiansäästöllä, milloin vetoamalla lisääntyvän auringonvalon terveyttä edistävään vaikutukseen. Toisaalta monet kokevat tällaisen vuorokausirytmin heikentävän ihmisten hyvinvoinnin tunnetta. Olemme yleensä joko aamu- tai iltavirkkuja. Aikarytmin muutokset aiheuttavat kummallekin ihmisryhmälle epämukavuuden tunteen biologisen kellomme odottamattoman häiriintymisen vuoksi. Siksi suomalaisten ja muiden pohjoismaiden asukkaiden enemmistö on vaatinut palaamista yhdenmukaiseen normaaliaikaan ja jatkavasta kellojen viisareiden siirrosta luopumista. EU:ssa eteläiset maat ovat estäneet päätöksen teon. Venäjällä jo muutama vuosi sitten lopetettiin kelloaikojen siirtely ja palattiin normaaliin aikavyöhykkeiden käytäntöön.

”Universumin oudoin ilmiö: Aika”

Aika, ajankulku on käsite, sana joka liittyy elämämme eri vaiheisiin erottamattomasti ja moninaisesti. Silti meillä ei ole yksiselitteistä hyväksyttyä määritelmää mitä aika on. Filosofit, fyysikot ja kosmologit ovat väitelleet aika käsitteestä antiikin ajoista alkaen. Tieteen kuvalehden teemanumero (15/2021 ) sisältää laajan kansantajuisen katsauksen kysymykseen mitä aika on?

Einsteinia mukaillen voimme sanoa, että järki ja aika ovat suhteellisia käsitteitä. Toimittaja Riikka Wekcksten ilmaisee asian ytimen: ”Kärpäselle aika on erilaista kuin jättiläiskilpikonnalle”. Aikaan vaikuttaa liikutko valon nopeudella, seisotko paikallasi vai oletko joutunut mustaan aukkoon, jossa aika ja paikka vääntyvät äärimmilleen. Vastausta etsitään Einsteinin suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan väliltä.

Tieteen käytössä nykyään olevien havaintovälineiden avulla on kyetty todentamaan, että kaukaisin havaintomme ulottuu vain noin 13,8 miljardin valovuoden päähän. Ei sen kauemmaksi. Sen perusteella puhutaan kuitenkin laajenevasta maailmankaikkeudesta, josta siitäkin valtaosa yli 90 prosenttia on tunnistamatonta ”pimeää ainetta ja pimeää energiaa”!?

Alkuräjähdysteorian heikkous on siinä, että se ei esitä kysymystä mitä on ennen oletettua alkuräjähdystä ja sen ulkopuolella. Siksi raamatun tulkinta on uskovaisten mielestä yhteensopiva nykytieteen kanssa. Raamatun tulkinnan mukaan ”alussa oli Jumalan sana” on yhteensopiva alkuräjähdysteorian kanssa.

Maamme tunnetuin kosmologian kansantajuistaja Esko Valtaoja on ilmaissut tilanteen sattuvasti kosmologisena aforismina: ”Alussa ei ollut mitään ja sitten se räjähti”.

Ajan mittaaminen

Fyysikoille menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden ero on vain harha. Albert Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan aika ei ole suoraviivainen vaan suhteellisen taipuisa. Carlo Rovelli jatkoi yhdistämällä Einsteinin suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan. Hänen kehittämän silmukkakvanttipainovoimateorian mukaan avaruus koostuu äärimmäisen pienistä silmukoista. Siinä ei tarvita aikaa. On vain tapahtumia. Samantapainen ajatus oli jo antiikin Kreikan filosofilla Aristoteleella, jonka mukaan aika on olemassa vain muutoksen mittana. Jos mikään ei muutu, aikakaan ei kulu.

Aikaa on kuitenkin mitattu maallisin keinoin maan, kuun ja auringon keskinäisten liikeratojen suhteessa. Maapallon kierros akselinsa ympäri on vuorokauden mitta. Kuun kierros maapallon ympäri on kuukauden mitta. Maapallon kierto auringon ympäri on vuoden mitta. Tarkempina ajanmittareina on käytetty ns. tiimalasia, auringon varjon liikettä aurinkokellon asteikolla. Sittemmin keksittiin erilaisia kellolaitteita, joissa kellon viisarit osoittivat ajankulun. Erilaisten kellojen voimalähteet kehittyivät ja samalla niiden tarkkuus parani. Nykyiset tarkkuuskellot perustuvat atomien resonanssitaajuuteen. Tarkimpien atomikellojen tarkkuus on sekunnin heitto 5 miljardissa vuodessa. Tällainen tarkkuus on välttämätön edellytys mm. satelliittipaikannuksessa. Jos paikannussatelliitin kello heittää sekunnin miljardisosan paikkatieto menee 30 senttiä vikaan. Mutta sekunnin heitto sijoittaisi sinut Googlen Maps kartalla jo lähemmäksi kuuta kuin maata.

Biologinen kello

Maapallomme koko elollisen luonnon toimintaa ohjaa ja säätää kuitenkin biologinen kello. Sellainen on havaittu olevan kaikilla elollisilla oliolla maapallomme – ihmisillä, eläimillä, kasveilla ja jopa bakteereillakin. Biologinen kello säätelee vuorokauden, mutta myös vuodenaikojen rytmiä. Ihmisillä biologisen kellon keskus sijaitsee aivoissa, jossa noin 20 000 hermosolua ottaa jatkuvasti ympäristöstä välittyvää tietoa ja tahdistaa kehomme muiden osien paikalliskellot toimimaan vuorokauden rytmin mukaisesti. Rytmi ilmenee pirteyden, ruokahalun ja ruumiinlämmön vaihteluna vuorokauden kuluessa ja palauttavaan lepoon valmistavana verenpaineen laskuna, kun päivä vaihtuu yöksi. Rytmihäiriöllä voi olla vakavat seuraukset. Esimerkiksi yötyö suurentaa sydän- ja verisuonitautien, syövän ja aineenvaihduntahäiriöiden riskiä. Sen ensisijaisena syynä on melatoniinin tuotannon häiriintyminen, kun yötyötä tehdään keinovalossa.

Tämänkaltaisten rytmihäiriöoireiden ilmaantuminen on selvästi lisääntynyt nykyisen koronavirus pandemian seurauksena. Terveyden- ja hoivatyöalojen työuupumuksesta on paljon puhuttu, mutta mitään todella ratkaisevaa parannusta alan työntekijöiden oloihin ei ole saatu.

Asia koskee kuitenkin kaikkia jatkuvassa vuorotyössä olevia. Me olemme tunnetusti aamu- tai iltavirkkuja. Elinrytmimme on sopeuduttava kuitenkin muuttuviin työaikoihin vastoin biologisen kellomme normaalirytmiä. Monet kokevat jopa jatkuvan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvan kellonaikojen siirtelyn rikkovan muutenkin herkkää biologisen kellomme säätelemää toimintarytmiä. Tämä rasittaa terveydentilaamme ja altistaa erilaisille sairauksille, lisää onnettomuusriskiä ja vähentää hyvänolon tunnetta. Enää ei riitä vanha sanonta ”Otavasta orja ajan tietää.”

Siksi vaatimus työajan yleisestä lyhentämisestä on enemmän kuin perusteltua. Erityisesti vuorotyötä tekevillä aloilla olisi ensimmäisenä säädettävä kuusituntiset työvuorot palkkoja alentamatta. Mikäli lisätunteja jouduttaisiin tekemään, ne olisi ensisijaisesti korvattava vastaavalla lisä vapaa-ajalla.

Tämä pitäisi puolueitten ottaa ensi tammikuun aluevaalien erääksi tärkeimmäksi tavoitteeksi.

Oiva Björkbacka