Aluevaalit – Helsinki ja muu Suomi
Eduskunnan hyväksymän lain mukaan maassamme aloitetaan valmistautuminen Soteuudistuksen toimeenpanoon. Sen ensimmäiseen vaiheeseen liittyy 20 hyvinvointialueella suoritettavat aluevaalit 23. tammikuuta 20 alueella. Helsinki muodostaa poikkeuksen. Täällä kesäkuussa valittu kaupunginvaltuusto toimii aluevaltuustojen tavoin Soteuudistuksen toimeenpanijana. Muualla Suomessa on vielä avoinna kysymys aluevaltuustojen osalta niiden toiminnan rahoittaminen valtion ja kuntien kesken sekä päätös mahdollisesta maakunta- tai alueverosta.
Helsinki on tavallaan edullisemmassa asemassa rahoituksen osalta kunnallisveron kautta se on itsenäisempi päättämään rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä. Helsinki on tähänkin saakka vastannut osaltaan terveydenhoidon sekä vanhusten ja lasten hoivapalvelujen kustannuksista mallikkaasti. Helsinki on alueellisesti kompakti. Terveysasemat ja sairaalat on lähellä, joten hoitoon pääsy on tarvittaessa nopeaa. Toki aina on parantamisen varaa ja tarvetta. Vanhusten osalta viime aikoina on korostettu kotihoidon merkitystä., mutta samalla on unohdettu, että se on vain harvoille käytännössä mahdollinen hoitomuoto. Yksinäiset vanhukset se jättää itse asiassa heitteille vailla riittävää ja pätevää hoivaa. Erityisesti ongelmana on alan henkilökunnan puute, josta seurauksena on paitsi hoitoon pääsyn hidastuminen myös henkilökunnan työuupumuksen ja sairastuvuuden lisääntyminen.
Kansalaiset ovat osoittaneet laajasti myötätuntonsa hoiva-alojen henkilökunnan ongelmiin. On etsitty keinoja työvoimapulan ratkaisemiseksi esittämällä palkkojen korotuksia sekä parempia työaikajärjestelyjä, jotta alan koulutuksen saaneita saataisiin siirtymään koulutustaan vastaaviin hoiva-alojen tehtäviin. Samoin myös työkykyisiä eläkeläisiäkin voitaneen houkutella ainakin osa-aikaisiin tehtäviin. Työolojen ja palkkojen tarkistus ja parantaminen edistäisi varmaan myös ulkomaille mm. Ruotsiin ja Norjaan siirtyneitä alan työtekijöiden paluuta kotimaahan.
Helsingin osalta tilannetta pahentaa osaltaan asuntojen kalleus. Monilla palkka ei tahdo riittää asunto- ja elinkustannuksista selviytymiseen. Se on pakottanut monet etsimään asunnon kauempaa, jolloin työmatkat ovat pidentyneet. Tämäkin lisää uupumusta. Erilaisilla työaikajärjestelyillä ja kokonaistyöajan lyhentämisellä voitaisiin ongelmaan löytää henkilökohtaisesti tyydyttävä ratkaisu.
Eduskuntapuolueiden edustajat TV:n keskustelussa esittävätkin monia konkreettisia keinoja tilanteen parantamiseksi. Mutta samaan hengenvetoon useiden puolueiden edustajat olivat valmiita vetäytymään päätösvastuusta selittäen, että palkka- ja työaikaratkaisut ovat työmarkkinajärjestöjen keskenään päätettäviä asioita. Soten rahoitusvastuu on kuitenkin valtion ja kuntien päätösvaltaisilla elimille – eduskunnalla ja kuntien valtuustoilla. Näin myös Helsingissä valtuustolla on ratkaisuvalta budjetista. Siksi meidän kuntalaisten on osaltamme valvottava, että valtuustoon äänestämme valtuutetut noudattavat kuntalaisten enemmistön tahtoa ja huolehtivat siitä, että budjetin kautta varataan riittävä rahoitus sotelain edellyttämien tehtävien toimeenpanoon.
Työvoimapula koskee tällä hetkellä kuitenkin monia muitakin aloja teollisuudessa, liikenteen ja rakennusalan tehtävissä. Sen aiheuttajia ovat väestön ikärakenteen vanhentuminen, koulutuksen puute uusien työtehtävien ilmaantumisen vuoksi, työuupumuksen aiheuttama voimattomuus ja ennenaikaiset eläkkeelle siirtymiset. Koronaviruksen aiheuttamat rajoitustoimet ovat vaikeuttaneet erityisesti ravintola-alaa, jota nyt jo uhkaa työvoimapula, kun työntekijöitä on siirtynyt muilla aloille lomautusten seurauksena.
Valtiovalta onkin valmistellut korjauksia tilanteeseen mm. koulutusta laajentamalla, parantamalla työvoimapalveluja, tarjoamalla ulkomailta tuleville työntekijöille nopeampaa palvelua ja päätöksiä työluvista. Samoin on edistettävä tänne työhön haluavien suomenkielen opiskelumahdollisuuksia. Suomella on hyvä maine ulkomailla, mutta monet ovat pettyneet, kun ovat joutuneet täällä tekemisiin byrokratian joustamattomuuden aiheuttamiin ongelmiin työlupien saamisen hitaudesta.
Matkailu on edistänyt eri kansallisuuksiin kuuluvien ihmisten keskinäistä tutustumista ja ystävystymistä sekä opettanut ymmärtämään monikansallisen maailman kulttuurien rikkautta. Nykyinen koronavirus epidemia on osaltaan opettanut meitä ymmärtämään, että olemme itse kukin vastuussa omasta ja toistemme terveydestä ja hyvinvoinnista.
Oiva Björkbacka