Hinnat ja korot nousevat – miksi?
Viime vuosien aikana olemme tottuneet, että hinnat ovat pysyneet varsin vakaina. Samoin lainakorot eivät ole hirvittäneet velanottajia. Valtiot ovat saaneet lainoja nolla tai jopa miinus korolla. Se on helpottanut investointien suunnittelua. Mutta nyt tilanne on äkkiä muuttumassa. Auton omistajat ovat huomanneet, että bensatankin täyttäminen maksaakin selvästi enemmän kuin aiemmin ja diesel on nykyään jopa kalliimpaa kuin bensa. Viikon ruokaostoksetkin ovat tuntuvasti aiempaa enemmän kaventaneet pankkitilimme saldoa.
Ensimmäisenä hintojen nousuun reagoivat autoilijat. Polttoaineen hintojen korotusten syynä pidettiin Ukrainan sotaa ja länsimaiden vastapakotteita Venäjän öljy- ja kaasutoimituksille. Haluttiin irtaantua riippuvuudesta Venäjän energiasta. Jo aiemmin puhuttiin, että tämä riippuvuus voi aiheuttaa tilanteen, jolloin Venäjä voisi käyttää energiaa aseena läntä vastaan. Venäjä on kuitenkin täyttänyt täsmällisesti energian toimitussitoumuksensa. Sen sijaan länsi aiheutti pakotteillaan öljyn ja kaasun hintojen kohoamisen. Puhuttiin Putinin hinnoista, vaikka hintojen nousu johtui länsimaiden määräämistä pakotteista ja sopimusten irtisanomisista. Kaikki tämä alkoi jo kauan ennen Ukrainan sotaa. USA pyrki syrjäyttämään venäläisen kaasun Euroopan markkinoilla ja myydä sen asemasta amerikkalaista nesteytettyä kaasua, joka on hinnaltaan huomattavasti kalliimpaa ja ekologisesti ilmastoa vahingoittavaa. Pyrkimys energian osalta omavaraiseksi on sinänsä kannatettava ajatus. Juuri siksi oli nurinkurista, että energian siirto annettiin ulkomaiselle yritykselle, joka nosti siirtohintoja ja nyt maksamme energian siirrosta enemmän kuin itse energiasta.
Ukrainan sotatilanne vaikuttanee jatkossa tuntuvasti myös Euroopan ruokatilanteeseen. Maatalous on suurelta osin riippuvainen Venäjän ja Ukrainan lannoitteiden ja viljantuonnista. Talouspakotteiden ja tavaravaihdon supistumisen seurauksena Euroopassa maataloustuotteiden tarjonta supistuu ja hinnat nousevat.
Yleistä inflaation nousua seuraa myös pankkikorkojen kohoaminen. USA:ssa inflaation lasketaan nousevan 5-7 prosenttiin. Inflaation hillitsemiseksi USA:n keskuspankki korottaa korkotasoaan aiemmasta miinuskorosta noin 0,5 prosenttiin. Aika näyttää riittääkö sekään inflaation hillitsemiseen.
Nykyinen tilanne on seurausta ennen muuta suurvaltojen keskinäisestä kilpailutilanteesta. Sen alkuna oli vuonna 1949 Neuvostoliiton suorittama oman ydinpommin koeräjäytys omalla maaperällään. Kaikkien muistissa pitäisi olla, että USA räjäytti ensimmäisenä maailmassa kaksi ydinpommiaan elokuussa 1945 tuhoten kaksi Japanin kaupunkia – Hiroshiman ja Nagasakin. Sota Euroopassa oli jo päättynyt ja Japani oli käytännössä valmis antautumaan. USA:lle atomipommien näytösluontoinen käyttö sodan loppuvaiheessa oli tärkeää häivyttääkseen maailman tunteman ihailun ja kiitollisuuden Neuvostoliiton puna-armeijan osuudesta Hitler-Saksan natsiarmeijan lyömisessä. USA koki ilmeisenä nöyryytyksenä, että puna-armeija ehti ensimmäisenä Berliiniin, kun USA oli viivytellyt liian kauan sovitun toisen rintaman avaamisessa lännessä.
Ydinasepelote synnytti erityisesti Kuuban ohjuskriisin 1962 seurauksena kaksinapaisen maailman mallin. USA ja Neuvostoliitto sopivat, etteivät käytä ydinasettaan toisiaan vastaan. Kuuba joutui omalta osaltaan kahden suurvallan välien selvittelyn uhrilampaana olemaan jo yli 60 vuotta USA:n taloussaarron kohteena. Se on rasittanut Kuuban taloutta tuntuvasti.
Neuvostoliiton sisäinen hajoaminen 1991 tarjosi USA:lle uuden mahdollisuuden hyötyä tilanteesta ja päästä osalliseksi Neuvostoliitosta irtaantuvien maiden luonnonrikkauksien öljyn, kaasun ja mineraalien hallintaan. Tästä alkoivat ns. värivallankumousten kausi Georgiassa, Ukrainassa ja muualla entisen Neuvostoliiton reuna-alueiden liittovaltioissa.
Nykyistä maailmantilannetta ja suurvaltojen keskinäisen valtataistelun laajuutta ja merkitystä ei voi ymmärtää näkemättä Kiinan, Intian, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan maiden osuutta ja merkitystä. Silti meillä tuijotetaan vain Venäjä vastaan Länsi-Eurooppa ja USA akselia. Tässä kuviossa USA on Naton johtavana maana Euroopan länsimaille edelleen maailman napa. Ja USA kamppailee säilyttääkseen tämän asemansa. ”America first” ajattelu ei ole vain Donald Trumpin johtoajatus. Sen jakavat yhtä lailla myös demokraattien Bidenin kannattajat. Läntisen lehdistön toistama väittämä – ”Maailma on yhdistynyt Venäjää vastaan” – pyrkii esittämään maailman nykytilanteen yksinkertaistettuna tosiasiana ja selityksenä Ukrainan sotaan ja Venäjän eristämisen välttämättömyyteen muusta maailmasta. Amerikkalaisen New York Times lehden artikkelissa todetaan ”Elämme kuplassa täällä Yhdysvalloissa ja Euroopassa, jossa uskomme, että se, mistä on kyse, on moraalisesti ja geopoliittisesti yleismaailmallinen asia”. Lehti siteeraa yhdysvaltalaisen ajatushautomon Atlantic Councilin varapuheenjohtaja Barry Pavelin toteamusta: ”Itse asiassa suurin osa maailmanhallituksista ei ole meidän puolellamme. Suurin osa maailman 195 maasta ei toimittaisi aseita Ukrainalle eikä liittyisi pakotteisiin”. Niiden väestö muodostaa reilusti yli puolet maailman väestöstä. Heidän muistissaan on siirtomaavaltojen politiikka ja rikokset alistamissaan maissa. Tämä osa maailman maista kannattaa Venäjän, Kiinan ja muiden BRIKS maiden tavoitetta moninapaisesta maailman mallista.
Hintojen nousupaineessa on ihme kyllä jäänyt vähemmälle huomiolle meitä suomalaisia erityisesti koskettava kysymys kahvin hinnasta. Tilastojen mukaan kahvi on kallistunut ja kallistumassa jopa 50 prosenttia. Maksamme kahvipaketista aiemman 4 euron sijasta 6 euroa. Me olemme maailmantilastoissa selvästi ykkösmaa kahvinkuluttajina – noin 10 kiloa henkeä kohden vuodessa. Muut tulevat useita kiloja vähemmällä perässä. Suomessa kahvinjuonti yleistyi 1900-luvun alussa, kun kalliista ylellisyysjuomasta tuli osa arkea. Silloin kahvin kulutus nousi 2 kiloon henkeä kohden vuodessa.
Ennen talvisodan alkamista kahvin kulutus oli noussut jo 7 kiloon henkeä kohti. Sotien aikana kahvin tuonti loppui. Viimeinen kahvilaiva tuli 1940-luvun alussa. Sotien jälkeenkin kahvin säännöstelyä jatkettiin vuoteen 1954 saakka. Sotien aikana juotiin korviketta, jossa aluksi oli vielä osa kahvia, mutta lopulta kahvi korvattiin kokonaan korvikkeina käytetyillä voikukan- ja sikurinjuurilla sekä lanttua, ruista, ohraa ja mitähän nyt itse kukin keksi korvikkeena kahvinjanonsa tyydyttämiseksi käyttää.
Nyt kahvin hinnan nousu ei johdu kuitenkaan sodasta ja kuljetusongelmista. Syynä on ilmastonmuutos. Paras kahvilaatu arabica on erityisen herkkä ilmaston muutoksille. Ilmastonmuutokseen on viime aikoina vaikuttanut erityisesti USA:n lisääntynyt nesteytetyn kaasun tuottamisessa käytetty menetelmä. Lämpötilan kohoaminen yli 20 asteen ja kosteuden vaihtelut ovat alentaneet tuotantoa jopa 20 prosenttia maailman suurimmassa kahvintuottajamaassa Brasiliassa. Parhaillaan etsitään uusia parempia kasvupaikkoja ja kahvilajikkeita, jotka voisivat korvata arabicapensaat. Uusimpana yrityksenä on kehittää kahvipuun lehden soluista bioreaktorissa valmistettua solukahvia. Aika näyttää millaista, missä tuotettua ja minkä hintaista kahvia meille suomalaisille jatkossa riittää.
Oiva Björkbacka