Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Tätä kirjoittaessani hallitus aloittaa budjettiriihensä, jossa hahmotellaan viimeisen vaalikauden vuoden budjetin raamit. Samalla hahmotellaan talouden pohjaa myös eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Tässä keskeisimmät taloutta koskevat linjanvedot liittyvät otsikossa oleviin sanoihin.

Koronakriisi

Nuorehko Sanna Marinin hallitus sai heti työnsä alkaessa kisällinäytteenä hoidettavakseen yllättäen puhjenneen korona pandemian. Hallitus tarttuikin tehtävään tarmolla. Huoli ja vaara oli yhteinen ja aluksi yhteistyö sujui eduskunnassakin opposition myötäillessä hallituksen linjauksia. Mutta kun koronavirus ei talttunutkaan vuosittaisten influenssakausien tavoin siedettäväksi vaivaksi vaan virus osoittikin harvinaista sitkeyttä ja uudet virusmuunnokset aiheuttivat yhä uusia tartunta-aaltojen, alkoi oppositio hermostua. Välikysymyksiä ruvettiin tehtailemaan paremman puutteessa arvostelemalla hallitusta liiasta tiukkuudesta rajoituksia määrätessään, tai hidastelusta uusien toimenpiteiden päätösten teossa. Tätä jatkui kunnes hallitus sai valmiiksi lakipaketin soteuudistuksesta.

Soteuudistus

Soteuudistusta oli jauhettu hallituksissa ja eduskunnassa vuositolkulla. Varsinainen uudistuksen jarruttaja oli kokoomus. Sen tavoitteena oli perustuslain määräyksistä piittaamaton pyrkimys rakentaa terveydenhoidon, sosiaaliturvan sekä lasten ja vanhusten hoidon järjestelmä siten, että siinä olisi riittävä tila yksityiselle voitontavoitteluun tähtäävälle yritystoiminnalle, jota tuettaisiin valtion verorahoilla. Tämä merkitsi samalla, että yhteiskunnalliset hoivajärjestelmät ja laitokset jäisivät pienemmän valtion tuen varaan.

Perustuslain 19§ oikeus sosiaaliturvaan määrittelee:

”Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava… jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.”

Tässä korostetaan, että vastuu on nimenomaan julkiselle vallalla. Yksityisille hoivalaitoksille ei tällaista vastuuta ole mahdollista määrätä.

Kun eduskunta lopulta hyväksyi hallituksen valmisteleman soteuudistusta koskevan lakipaketin ja sen toimeenpanosta vastaavien uusien aluevaltuustojen vaalitkin ehdittiin pitää, nousee esiin riittävien määrärahojen varaamisesta koko perusterveydenhoitojärjestelmämme uudistamiseen.

Hoivahenkilökunnan puute nousi jo koronaviruksen riehuessa keskeisesti esiin. Vaadittiin lisää henkilökuntaa, työaikojen lyhentämistä työuupumuksen helpottamiseksi. Nyt nämä kysymykset ovat johtaneet hoivahenkilökunnan lakkoon palkkojensa parantamiseksi.

Eduskunnassa kaikkien puolueiden edustajat vakuuttivat, että työntekijät ovat palkkansa ansainneet, mutta yksituumaisesti sanovat, että palkkakysymykset ratkaistaan työnantajien ja työntekijäin välisissä neuvotteluissa. TV:ssa näytettiin kuitenkin vain ammattiliittojen edustajat, jotka ilmoittivat, että työnantaja ei ole esittänyt mitään omaa tarjousta vaan esitys oli sovittelijan esitys. Ammattiliitojen edustajat ilmoittivat, ettei se tyydytä työntekijöitä. Julkisen alan työntekijäpula on ollut kauan myös hallituksen tiedossa. Vaikka hallitus ei määrittelekään työpalkkoja sen vastuulla on kuitenkin turvata alan rahoitustarpeet. Tämä on hallituksen ratkaistava budjettiriihessään.

Nato

Presidentin aloitteesta hallitus valmistelee esitystä Suomen Natojäsenyydestä eduskunnan käsittelyä ja päätöksen tekoa varten. Natosuhteemme ovat olleet keskustelun kohteena jo kauan. Erityisesti kokoomus on puoluekokouspäätöksellään vaatinut Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Nyt tätä Natovaatimusta on väellä ja voimalla ryhdytty ajamaan viittaamalla Ukrainan sotakriisiin. Presidentti lupasi, että asiaa harkittaessa punnitaan Natoon liittymisen haitat ja edut maamme turvallisuuden ja talouden kannalta. Tällaista rehellistä ja monipuolista harkintaa ei asiassa ole ollut kuitenkaan esillä valtamedian palstoilla eikä poliitikkojen puheissa.

Historiamme kokemukset viime sotien jälkeen noudatetusti sotilaallisten liittoumien ulkopuolella olon ja suurvaltojen ristiriidoista pidättäytymisen eduista maamme turvallisuuden ja talouden kannalta näytetään täysin unohdetun. Natoon liittyminen merkitsee maamme avointa alistamista sotilasliiton määräysvaltaan. Sitähän Suomi jo nytkin noudattaa noudattamalla kiltisti kaikkia USA:n sotateollisuuden intressien mukaisia pakotteita maamme oman talouden ja kauppavaihdon vahingoksi. Tämä linja vetää maamme väistämättä mukaan suurvaltojen keskinäiseen kilpailuun maailmanherruudesta. Sen tien päässä on hahmotettavissa myös ydinsodan vaara.

Maamme historiallinen kokemus ja puolueettomien maiden Sveitsin ja Ruotsin esimerkki osoittaa, että tässä suurvaltojen ristiriitojen hallitsemassa maailmassa on yhä paikka myös todella rauhaa ja kaikille edullista taloudellista ja kulttuurista yhteistyötä haluaville maille. Ensi vuonna pidettävissä eduskuntavaaleissa on siten kysymys: mikä on tärkeintä kansamme hyvinvointi ja siihen tähtäävän soteuudistuksen varmistaminen – vaiko valinta Natoon liittymisen ja asemäärärahojen jatkuva korottaminen hyvinvointimme ja turvallisuutemme kustannuksella. Meillä on vielä äänioikeutemme jäljellä toisin kuin esim. Ukrainassa, jossa 11 oppositiopuoluetta kiellettiin.

Oiva Björkbacka