Koronavirus, kunnallisvaalit ja demokratia
Hallituksen ja eduskunnan ratkaistavana on päätökset toimenpiteistä koronaepidemian vastatoimista ja myös kunnallisvaalien järjestämisen vaatimista toimenpiteistä terveysturvallisuuden ja äänestysoikeuden täysimääräisestä varmistamisesta. Äänestäjien keskuudessa on suhteellisen paljon vaalien ajankohdan siirron ymmärtäjiä.
Hallitus vakuuttaa, että ratkaisut tehdään terveys edellä ajatuksen mukaisesti. Siihen tähtää myös ns. sulkutilapäätös, jonka mukaan 8-28 maaliskuuta toteutetaan kolme viikkoa kestävä kireämpi ihmisten joukkokokoontumisia rajoittavat suositukset, ravintoloiden, harrastustilojen osalta ja myös yksityisten kokoontumisten rajoittaminen 6 henkilöön. Tämän toimenpiteen tavoitteena on katkaista covint-19 muunnosten aiheuttama tartuntatapausten lisääntymisvauhti ja kiihtyminen kolmanteen vaiheeseen.
Päätös kunnallisvaalien siirrosta on kuitenkin tehtävä jo ennen kuin kolmen viikon sulkutilan kokemuksista ja tuloksista on varmuutta. Hallitus vakuuttaa, että nyt jo tehdään kaikki mahdollinen vaalien turvallisuuden takaamiseksi, äänestyspaikkojen osalta ja myös kotiäänestyksen mahdollistamiseksi sekä vaalitoimitsijoiden osalta myös rokotusten järjestämiseksi. Hallitus esittää tähän1,3 miljoonaa euroa lisärahaa.
Vaalien siirtoa on vastustettu demokratiaan vetoamalla. Todellisuudessa vaalien siirto huhtikuulta esim. syys-lokakuuhun ei sellaisenaan mitenkään vaikuta demokratian tilaan. Kunnallisdemokratia toimii täyspainoisesti, vaikka nykyiset valtuutetut jatkaisivat muutaman kuukauden. Vaalien jälkeen uusien valtuutettujen olisi jopa helpompaa aloittaa, kun nyt valmisteluvaiheessa oleva soteuudistus saataisiin lopultakin eduskunnassa ratkaistua ja siten kuntien vastuu selkeämmin määriteltyä. Syksyyn mennessä on todennäköisesti valtaosa väestöstä rokotettu ja epidemia pääosin voitettu. Se merkitsee myös paluuta normaaleihin kokouskäytäntöihin ja myös vaalivalmistelujen osalta ehdokkaiden henkilökohtaisia tapaamisia äänestäjien kanssa. Tämä on erittäin merkittävä asia varsinkin nuorten ehdokkaiden kannalta, joita ei vielä tunneta ja joilla ei ole varoja kallisiin lehtimainoksiin.
Perussuomalaiset ovat ilmoittaneet, etteivät hyväksy missään tapauksessa vaalien siirtoa. He jopa esittävät, että jos vaaleja lykätään, niin kunnallisvaaliehdokkaille on korvattava esim. vaalimainokset, joita nämä ovat laittaneet lehtiin. Persujen vaalikiire johtuu nykyisen koronatilanteen mahdollistaneesta puolueen kärkinimien ilmaisesta mainostuksesta esim. eduskunnan kyselytuntien yhteydessä, jossa he ovat saaneet käyttää lähes puolet TV ajasta. He eivät ole joutuneet myöskään valtalehdistössä vastailemaan konkreettisesti kunnalliseen päätöksen tekoon liittyviin kysymyksiin vaan ovat voineet jatkaa perusteemaansa ”haittamaahanmuuton” vastustamista ja EU:n elvytysvarojen lipumisesta etelän huonon taloudenpidon seurausten paikkailuun.
Kokoomusta gallupsuosion laskukäyrä pelottaa ja on jo aiheuttanut puolueen sisäisten linjaerimielisyyksien lisääntymistä. Kaiken kukkuraksi Helsingin vaaliasetelmat vaikeutuivat Jan Vapaavuoren ilmoitettua ettei aio jatkaa pormestarina ja jo uudeksi nimeksi valitun Kirsi Pihan ilmoitettua, ettei olekaan enää käytettävissä kunnallisvaali- eikä siten myöskään pormestariehdokkaana. Näillä näkyvin kokoomus on menettämässä pääkaupungissa kunnallisen johtoasemansa.
Erityisesti kokoomus on halunnut mainostaa kunnallisvaaleja henkilö- eli pormestarivaalina. Demokratian kannalta on olennaista muistuttaa, että kunnallisvaaleissa valitaan kuntien kunnallisvaltuutetut, jotka valtuustossa valitsevat kunnan johtajan tai pormestarin niissä kaupungeissa, joissa sellainen virka on olemassa. Suomessa ei ole montaa kuntaa, joissa yhdellä puolueella olisi yksinkertainen enemmistö valtuustossa ja siten ilman toisten tukea voisivat valita kunnanjohtajan. Pelkkä suurimman ryhmän asema ei siihen riitä. Näin demokratia toimii valtuustoissa samoin kuin eduskunnassakin, jossa pääministeri on hallituspuolueiden yhteisesti hyväksymä henkilö. Pääministeriksi ja kunnanjohtajaksi voidaan kuitenkin valita myös eduskunnan ja valtuuston ulkopuolelta henkilö. Sen sijaan nykyinen pormestarikäytäntö edellyttää valtuuston jäsenyyden saavuttamista kunnallisvaaleissa. Erityisesti kokoomus on halunnut korostaa pormestarin asemaa ja siksi panostaa nimenomaan henkilövaaliin.
Demokratian kannalta on kuitenkin tärkeämpää, että kunnanvaltuustoihin valitaan asukkaiden laajaa luottamusta nauttivia edustajia, joilla on riittävä asiantuntemus nimenomaan oman kuntansa asioista, ja jotka ovat kykeneviä yhteistoimintaan muiden ryhmien kanssa yhteisten asioiden päättämisestä kuntalaisten eduksi.
Oiva Björkbacka