Miksi koronarokotuksia ja rajoituksia vastustetaan?
Uusi tauti, covid 19 – koronavirus yllätti vuosi sitten. Siihen ei ollut rokotetta ja levisi kevään kuluessa pandemiaksi. Nyt joulukuun alussa tartuntoja on koko maailmassa ollut jo yli 66,5 miljoonaa, tautiin kuolleita yli 1,5 miljoonaa. Suomi on koronaviruksen torjunnassa ollut maailman tilastoissa kärkipäässä suhteutettuna väkilukuun – tartuntoja yli 27 600, kuolleita 413 (6.12. mennessä).
Keväästä saakka olemme odottaneet rokotetta. Nyt jo Suomessakin on aloitettu ensimmäiset rokotukset ja vuoden vaihteen jälkeen rokotuksia päästään laajentamaan, mutta kestänee silti kenties ensi kesään saakka ennen kuin rokotteita on kaikille halukkaille saatavilla. Sekään ei vielä takaa, että tämä uusi virustauti olisi kokonaan selätetty.
Rokotuksia ei ole harkittu pakolliseksi. Silti herättää hämmästystä, että Suomessakin, jossa keväästä saakka on varsin kuuliaisesti noudatettu terveydenhoitovirastojen ja hallituksen ohjeita, joilla on rajoitettu ihmisten vapaata liikkumista, suljettu kulttuurilaitoksia, teattereita, liikuntasaleja ym. on yhtäkkiä noussut järjestäytynyttä liikettä rokotusten vastustamiseksi. Samalla on alettu vastustamaan muitakin varotoimenpiteitä, joukkotilaisuuksien välttämistä, turvaetäisyyttä ja kasvomaskeja ihmisjoukoissa. Osa pitää rokotuksia jopa vaarallisempana kuin itse tautia.
Voin ymmärtää, että ihmisiä arveluttaa, ovatko nämä varsin nopeassa tahdissa valmistuneet rokotteiden turvallisuus riittävän hyvin varmistettu. Mutta yleinen kielteinen suhtautuminen lääkkeisiin sotii jo tautihistorioiden ja lääketieteen kehityksestä saatuja varmistettuja kokemuksia vastaan. Me kaikki haluamme elää hyvinvoivina ja terveinä elinvuotemme, mutta olemme läheisillemme vastuussa myös siitä, että apua tarvitsevia autetaan oikealla tavalla ja käytettävissämme olevilla keinoilla.
Tietenkin kaikki kuolemme aikanaan. Emme silti voi elää huolettomina kuin viimeistä päivää. On syytä muistaa, että monet aiemmin väistämättöminä kuolemantauteina pidetyt kansantaudit on saatu kukistettua. Jo lapsille annetut rokotteet ovat estäneet niiden ilmaantumisen myöhemmällä iällä. Kansalaisten terveydentilan parantuminen on merkinnyt myös kansantaloudelle merkittäviä säästöjä terveydenhoidon ja sosiaaliturvan menoissa.
Nykyinen covid-19 pandemia on ollut kova koettelemus myös kansantalouden kannalta. Se on aiheuttanut monille yrityksille taloudellisia menetyksiä. Työntekijöitä on irtisanottu tai lomautettu. Mutta toisaalta monet yritykset ovat tehneet aiempaa parempaa tulosta. Kun kansainvälinen matkailu ja liikenne ovat supistuneet on toisaalta kotimainen kulutus lisääntynyt. Suomalaiset ovat alkaneet etsiä kotimaisia lomamatkailukohteita, hankkineet kesämökkejä ja käyttävät enemmän kotimaisia tuotteita. Näin aiempaa suurempi osa tuloista käytetään kotimaisen kansantalouden hyväksi.
Näitä kotimaisen koronakaranteenin aikoja tullaan varmaan vielä tutkimaan, miten tämä aika on vaikuttanut perhe-elämään, kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin, ystävyyssuhteisiin ja ihmisten yleiseen terveyteen ja hyvinvointiin.
Kukaan ei odottanut, että tämä pandemiaksi kasvanut uusi tauti mullistaisi näin suuressa määrin ihmisten tavanomaiseksi kokemaa elämänlaatua ja olojen muutosta. Näitä laajoja ihmisjoukkoja ja jopa koko maailmaa koskettavia tapahtumia on historiassa tavattu nimittää myös sukupolven kokemuksiksi. Sellaisena varmaan tullaan muistamaan tämä koronaviruskausikin varsinkin nuorimpien ikäluokkien muistissa, mutta myös meille ikääntyneillekin se merkitsee tietynlaista uutta elämänvaihdetta, kokemusta joka värittää elämämme merkkivuosia yhtenä mieleen jäävänä ajanjaksona. Nyt jopa perinteinen joulunviettokin jäänee muistoihimme aiempaa pienemmässä perhepiirissä tapahtuvana juhlahetkenä. Niinpä toivotankin kaikille:
RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISEMPAA UUTTA VUOTTA!
Oiva Björkbacka