Muinaiskävelyllä Malminkartanossa
Arkeologi, FT Mikael A. Manninen Kannelmäestä veti 25.8. noin 50 hengen porukalle mielenkiintoisen muinaiskävelyn Malminkartanon puolella. Tämä muinaiskävely oli Malminkartanon Elojuhlien oheisohjelma ja samalla kunnianosoitus 40 vuotta toimineelle asukasyhdistykselle. Elojuhlissa oli ohjelmaa ”vauvasta vaariin”. Tapahtumaan oli paljon panostettu.
Etenimme kivikautisen saaren rantaa ylittäen Malminkartanontien ja nousten kallioille. Arkeologi Manninen selitti miten meri loiski muutaman metrin alempana noin 9000 vuotta sitten. Siitä kalastettiin ja harjoitettiin hylkeenpyyntiä. Kallion päälle jäkälikköön kuluneesta polku-urasta oppaamme totesi: ”On todennäköistä, että kallion laella kulkevaa reittiä on kuljettu jo kivikaudella. Tutkijan näkökulmasta ei kyseessä kuitenkaan ole mikään varsinainen ”kivikauden tie” vaikka sellaisestakin on puhuttu. Maastonmuodot ohjaavat tässä ihmisiä kulkemaan tiettyä reittiä.”
Meren pinta laski vuosituhansien aikana useita kymmeniä metrejä tarjoten uusia paikkoja pyyntielinkeinoille. Vaikka alueelta tunnetaan lukuisia kivikautisia asuinpaikkoja, nykyisen Mätäjokilaakson alueella ihmisten määrän voidaan arvioida kivikaudella olleen kerrallaan vain muutama kymmenen henkeä.
Varsin kiintoisa kohde oli Rukkilantien varressa oleva varhaisrautakautinen asuin- ja hautapaikka. Jäljellä on kiviröykkiö, minkä vieressä on kyltti kertomassa, että tässä on suojeltu muinaiskohde. Arkeologit tekivät alueella kaivaustutkimuksia 1980-luvulla ennen asuinalueen rakentamista, ja röykkiöstä löytyi silloin poltettuja ihmisluita.
Kävelymme päättyi Mätäjoen varteen, missä virtasi Vantaanjoki vielä noin 2000 vuotta sitten. Nykyisessä Vantaanlaaksossa jääkauden jälkeinen maan nousu toi esiin kallion, mikä patosi veden taakseen. Näin Vantaanjoki joutui murtamaan itselleen uuden, nykyisen uoman. Mätäjoki, siis entinen Vantaanjoki, jäi ilman vettä. Eräs vahva teoria on, että Mätäjoki (Rutiån) sai nimensä siksi, että virtaus loppui ja kesällä se haisi. Toisen teorian mukaan nimi tulisi kahdesta Kaarelassa 1500-luvulla eläneestä Ruti-nimisestä laivurista. Nykyään Silvolan tekojärvestä lasketaan Mätäjokeen vettä, mikä hieman kasvattaa joen muuten vaatimatonta virtausta.
Teksti Heikki Laitinen
Kuva Arja Andersson