Oiva Björkbacka – Vasen oikea. Punavihreä sinivalkoinen
Vanhojen kiistakumppaneiden entisen valtiovarainministeri Iiro Viinasen ja entisen kansanedustaja Esko Seppäsen dramatisoitu keskustelu esitettiin TV:ssä jokin aika sitten. Sen teksti perustui näiden kahden veteraanipoliitikon yhteiseen keskustelukirjaan Vasen oikea, oikea vasen.
Helsingin työväenkirjasto pani vielä paremmaksi. Kirjakahvilan keskusteluvieraiksi oli kutsuttu livenä esiintyneet Esko Seppänen ja Iiro Viinanen sekä nuoremman polven poliitikot Vasemmistonnuorten puheenjohtaja Li Andersson ja Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja Susanna Koski. Viime mainitut julkaisivat myös yhteisen keskustelukirjan Punavihreä Sinivalkoinen. Keskustelun johdattelijana oli Työväenliikkeen kirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi.
Keskustelu aloitettiin Arajärven esittämällä kysymykselle, miten keskustelijat suhtautuvat eutanasiaan. Seppäsen ja Viinasen kantahan oli tullut tutuksi jo heidän yhteisestä keskustelukirjastaan. Kumpikin vaikean sairauden kokeneena pitivät tarpeellisena, että laissa myönnettäisiin oikeus elämän päättämiseen avustettuna, jos henkilö ei oman sairautensa ja tilansa vuoksi kykene itse päättämään päiviään eikä kestä kovia kipuja eikä parantuminen ole mahdollista. Li Andersson yhtyi näiden käsityksiin. Susanna Koski oli varauksellisempi.
Tämän jälkeen päästiin varsinaisiin illan aiheisiin politiikkaan ja talouteen. Tässä osioissa tuli selvästi esiin myös sukupolvien väliset erot. Seppänen ja Viinanen olivat jo oman keskustelukirjansa kautta selvitelleet vanhoja kiistojaan ja löytäneet myös yhteisiä kiinnekohtia ja olivat valmiimpia tietynasteisen konsensus ja kompromissi politiikan tunnustamiseen. Viinanen jopa totesi, että oli kirjan johdosta saanut palautetta, joissa oli kyselty onko hän siirtynyt vasemmistoon. Sekä Seppänen että Viinanen totesivat, että maamme talouspoliittisissa ratkaisuissa on tehty virheitä, joiden seurauksista kansalaiset ovat joutuneet kärsimään. Molemmat pitivät tuloeroja liian suurina, eivätkä pitäneet johtotason ylisuuria palkkoja ja palkkioita maamme kilpailukykyä parantavana. Viinanen myönsi veronkierron vääristävän verotilastoja. Samoin hän totesi, että tulonsiirtojen vaikutuksia ja määriä peitellään usein hämärien nimikkeiden alle. Esimerkiksi maataloustuesta puhutaan paljon, mutta yritysten saamiin eri nimikkeillä esiintyviin elinkeinotukiin ei kiinnitetä huomioita, vaikka ne ovat määrältään suurempia kuin maataloustuet.
Ammattiyhdistysliikkeen roolin ymmärtäminen osoittautui mielipiteitä jakavaksi. Ay-liikkeisiin kuulumattomat Esko ja Iiro arvostelevat ay-liikettä liian johtajavaltaiseksi ja epädemokraattiseksi. Esko kuitenkin korosti ay-liikkeen roolia työntekijöiden etujen ajajana. Iiro halusi poistaa työehtosopimusten yleissitovuuden ja kannatti yrityskohtaisia palkkasopimuksia.
Nuoet Li ja Susanna erosivat mielipiteissään tässä kysymyksessä selkeämmin. Li puolusti ay-liikettä, kun Susannan mielestä ne joutaisi kokonaan lopettaa. Samoin Susanna katsoi, että palkoista pitäisi sopia suoraan työpaikoilla. Se loisi hänen mielestään parhaat edellytykset työpaikkojen säilymiseen kotimaassa. Nämä näkemyksensä Li ja Susanna esittävät kirjassaan vielä jyrkemmässä sävyssä. Erimielisyys koski myös työaikaa. Li pitää työajan lyhentämistä esimerkiksi 6 tuntiin kannatettavana, koska se luo paremmat edellytykset työssä viihtymiseen ja vähentää esimerkiksi liiallisesta rasituksesta aiheutuvia sairaslomia ja työstä poissaoloja. Tutkimukset osoittavat myös, että työajan lyhentäminen nostaa työ tuottavuutta. Susanna puolestaan pitää työajan lyhentämistä haitallisena, koska se lisää työvoimakustannuksia.
Edellistäkin jyrkempi mielipide-ero koski perustuloa, jota Li puolusti sitkeästi ja Susanna puolestaan tyrmäsi kaikki ajatukset perustulosta. Susannan mielestä se johtaisi vain laiskotteluun ja keinotteluun yhteiskunnan kustannukselle, eräänlaiseen pidennettyyn lapsilisään.
Kokoomuksen linjan mukaisesti Susanna oli valmis myös siirtämään esimerkiksi terveydenhuollon ja muut hoivapalvelut yksityisten yrittäjien hoidettavaksi. Hän vakuutti, että siitä koituisi kunnille säästöjä ja ihmiset saisivat joustavammin ilman jonotusta tarvitsemaansa hoitoa. Itse asiassa kokoomuksen tavoitteena on siirtyminen amerikkalaiseen vakuutuslaitosten kautta hoidettuun yksityiseen terveydenhuoltoon.
Kokoomusta ja kokoomusnuoria ei näytä hetkauttavan, että USA:ssa presidentti Barack Obaman ainoaksi vaalikamppailunsa aikana esittämistä tavoitteista niukin naukin läpiajama uudistus on varsin torsoksi jäänyt terveydenhoitolaki. Obamalla oli suuria vaikeuksia ajaa lakiuudistus läpi republikaanienemmistöisessä kongressissa ja senaatissa. Republikaanit ovat ilmaisseet pyrkivänsä sen kumoamiseen heti päästyään uudestaan valtaan.
Sukupolvierot suomalaisen vasemmiston ja oikeiston riveissä näkyi keskustelussa ja erityisesti keskustelukirjoissa siinä, että vasemmiston Esko ja Li olivat selvästi paremmin samoilla linjoilla peruskysymyksissä kuin Susanna ja Iiro. Susanna toistaa varsin selkeästi kokoomuksen nuoren puheenjohtajan ja pääministerin Stubbin linjanvetoja ja retoriikkaa: konsensusta ei tarvita, kompromisseihin on suhtauduttava varauksin. Kirjassaan Susanna tunnustaa suoraan, että ”Kokoomuksen Nuorten Liitto on tinkimättömästi oikeistolaisempi kuin emopuolue. Sen riippumaton politiikka perustuu tinkimättömään arvoperustaan…”
Julkaistut vaaligallupit ennakoivat kokoomuksen kannatuksen laskeneen Stubbin puheenjohtaja kaudella. Monet näkevät siinä tietyn linjaeron vaikutuksen nuoremman ja vanhemman kokoomus sukupolven välillä. Eduskuntavaaleihin on aikaa enää vajaat kolme kuukautta. Vaaleissa kansalaiset antavat arvionsa noudatetusti politiikasta ja valtakirjan vaaleissa valituksi tuleville 200 kansanedustajalle. Vaalin tulos vaikuttaa tietyllä painollaan tuleviin politiikan linjanvetoihin ja ratkaisuihin.
Oiva Björkbacka