Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Asukastalo Purpurissa on kevään aikana pidetty kolme luentoa Kaarelan historiaan liittyen. Olemme saaneet tutustua niin muinaishistoriaan, maantieteellisiin muutoksiin, alueen asuttamiseen keskiajalta lähtien sekä alueen ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitustöihin.

On hyvin tyydyttävää, kun löytää Kaarelan alueelta merkkejä, jotka viittaavat jopa tuhansien vuosien taakse. Eli on sitä eletty ennenkin. Vain mielikuvitus on rajana, kun seuraa entisen merenrannan kulkua, Mätäjoen järvimaisemaa ja syöksyvää virtaa, kun Vantaa-joki on vielä laskenut Kaarelan läpi.

Arkeologi Andreas Koivisto esitti ensimmäisellä luennolla jännän asetelman. Hän kertoi, että alkuperäiset kylät on nimetty -by päätteellä. Esim. Domarby, Staffansby, Dickursby, Forsby, Kottby… Hänen näkemyksensä mukaan -böle päätteiset paikannimet ovat taas olleet kylien ulkopuolisia alueita, uudisrakennuksia tai uuden viljelyn kohteita ja peltoja.

Tällä logiikalla Kårböle ei olisi ensisijainen asutuskohteita, vaan toissijainen, vaikka kohde löytyykin jo ensimmäisistä keskiaikaisista lähteistä paikannimenä. Kaarela mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1417, jolloin Helsingin pitäjän lautamiehenä toimi mies nimeltä Magnus Karisbolasta. Kaarela mainitaan myöhemmin myös nimillä Korböleby ja Kårbölle. Vuodesta 1540 nimi näyttää vakiintuneen Kårböleksi.

Tämä ajatus tukisi sitä, että ensin on rakennettu Gammelby, josta myös johtuu alueen ja siellä sijainneen tilan nimi Gamlas. Eli kyseessä olisi Vanhakylä. Myöhemmissä kartoissa esiintyy kuitenkin eniten sana Kårböle, Kaarela. Gammelbystä on myös toisintonimi Gambelby.

Olisiko niin, että Gammelby olisi jostain syystä jäänyt sivuun, kun Malminkartano perustettiin 1500-luvun lopulla ja rakennettiin Pitäjänmäeltä Vantaankoskelle kulkeva Kaarelantie? Uusi Kårbölen kylä ja talot olisivat siis kasvaneet uuden tien varteen, paikkaan, johon on rakennettu silta Mätäjoen ylitystä varten.

Isonjaon jälkeen, vuonna 1781 Gamlaksen viereen on ilmestynyt Tolfmansin tila. Gamlas on sijainnut aivan Tolfmansin vieressä tai maat ovat itse asiassa lomittuneet. Tolfmansin ja Gamlaksen maat halottiin vuonna 1885 ja Tolfmansin tilasta tuli Kaarelan kartano, kun Helsinki osti tilan ja sen loput maat.

Entinen Gammelbyn kylä ja Gamlaksen talot ovat sijainneet nykyisen Kaarelan peruskoulun (EKY) Runonlaulajan toimipisteen paikalla. Vielä viime vuosisadan puolivälissä Kaarelan kartano ja Gamlas käsittivät useita taloja, mutta jotka olivat ilmeisen heikossa kunnossa, koska kaikki purettiin ja tilalle rakennettiin koulu vuonna 1966. Itse Kaarelan kartano purettiin vuonna 1976.

Koulun länsipuolella on yhä muinaisjäännösalue ja jalopuuvaltainen puistometsikkö, joka antaa osviittaa siitä, miltä Gammelby ja Kaarelan kartanon ympäristö on näyttänyt. Nyt myös vanha koulu puretaan ja tilalle rakennetaan uusi, mutta puistometsikkö on tarkoitus säilyttää virkistysalueena.

EKY ehti olla monelle kannelmäkeläiselle ja kaarelalaiselle historiallinen paikka. Nyt senkin tarina on kuljettu loppuun. Koulun oppilaat siirtyvät8 väistötiloihin Pelimannintien paviljonkikouluun tämän vuoden aikana ja paikalle nousee kokonaan uusi koulu 750 oppilaalle. Uuden koulun odotetaan valmistuvan vuonna 2027.

Aika jatkaa kulkuaan…

Hyvää kesän odotusta kaikille!

Jauri Varvikko
jauri.varvikko@eepinen.fi