Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Liikunnan tärkeyttä ei voi ylikorostaa. Liikkumattomuus on myrkkyä kropalle. Tänä päivänä suomalaiset kärsivät useista liikunnan puutteesta, ylipainosta ja huonoista elintavoista johtuvista elintasosairauksista. Tiesittekö, että 75% rasvamaksatautitapauksista on ei-alkoholiperäisiä? Suomessa rasvamaksaa todetaan joka neljännellä henkilöllä. Diabeetikoista 60-70 prosentilla on rasvamaksa.

Syömme paljon erilaisia rasvoja, sokeria ja vähäkuituisia hiilihydraatteja, joita elimistömme ei kerkeä polttamaan ja ylimääräinen energia kerääntyy sisäelimiin rasvaksi. Jos syömme epäterveellisesti, emme liiku ja lihomme, on jossain vaiheessa elämää edessä pakollinen muutos, joko vapaaehtoinen tai elimistön pakottama.

Liikunta on oleellinen osa elämäntapamuutosta yhdessä laihdutuksen ja terveellisen ruokavalion kanssa. Terveellinen ruokavalio lienee oleellisin asia, mutta hyväkuntoinen kroppa kestää huomattavasti paremmin huonoja elintapoja kuin heikkokuntoinen. Jos liikut paljon, voit antaa välillä periksi houkutuksille ruoan ja juoman suhteen.

Liikunnan ei tarvitse olla rääkkiä. Hyvin moni laihduttaja tekee sen virheen, että lopettaa syömisen lähes kokonaan ja yrittää juosta sellaisia lenkkejä, joihin kroppa ei ole tottunut. Seurauksena on kropan ylirasittuminen, rasitusvammoja ja olotilan heikkeneminen. Koko laihdutusprosessi pysähtyy, kun keho menee säästöliekille.

Elämäntapamuutos ei vaadi fanaattisuutta, mutta pitkäjänteisyyttä se vaatii. Helpoin tapa lisätä metaboliaa, solujen aineenvaihduntaa, on pitkät kävelylenkit. Rasvan palaminen jatkuu silloin pitkään suorituksen jälkeenkin. Reipas kävely säästää myös niveliämme, virkistää mieltä ja parantaa hapenottokykyä.

Kävelyn tai jonkin muun kestävyysliikunnan, kuten pyöräilyn tai uinnin lisäksi on hyvä harrastaa myös lihasvoimaa lisäävää liikuntaa, esim. kuntosaliharjoitteilla. Mitä enemmän ikää on ehtinyt kertyä, sitä vaikeampaa lihaskuntoharjoittelun aloittaminen on, mutta pitkäjänteisyys palkitaan tässäkin.

Kun kellotaulussa on 50 ja enemmän vuosia, alkaa keho pikkuhiljaa rappeutua. Iän tuomat vaivat lisääntyvät. Rustot kuluvat, niveliin muodostuu kalkkeutumia ja ne kipeytyvät herkästi. Nivelien ylirasittaminen tai suorituksen tekeminen äkkiseltään lämmittelemättä saattaa aiheuttaa ikäviä yllätyksiä, kuten nivelrikkoja tai nivelpussin tulehduksia. Aloita siis hissukseen, pienillä painoilla, repimättä. Nuoruuden ennätykset kannattaa unohtaa.

Kuntosaliharjoitusta aloittaessa on hyvä lämmitellä kunnolla. Reipas muutaman minuutin kävely juoksumatolla tai kuntopyörän polkeminen sopii tähän mainiosti. Sen jälkeen pitää vielä pyöritellä olkapäitä pienillä painoilla ja tehdä kevyitä avaavia harjoitusliikkeitä esim. jumppakepillä, jotta vältetään revähdykset. Kun kroppa tottuu taas voimaharjoituksiin, voi painoja lisätä. Muista venytellä harjoituksen jälkeen. Liian nälkäinen ei kannata olla. Ikääntyvän on parempi tehdä useita toistoja kuin rikkoa painoennätyksiä.

Lopulta työ palkitaan. Kunnon kasvaessa ja painon pudotessa liikkuminen helpottuu. Hapenottokyky paranee. Vahvistuvat lihakset tukevat jänteitä, rustoja ja niveliä. Raajojen liikehallintakyky ja nivelien elastisuus lisääntyvät, kalkki kuluu pois. Lopputuloksena kroppa voi paremmin, mikä näkyy ja tuntuu koko elimistön hyvinvointina ja terveyden kohenemisena: alentuneena verenpaineena, hyvinä sokeriarvoina, sykkeen alenemisena, kestävyyden lisääntymisenä ja mielihyväreseptorien palkitsemisjärjestelmän tasaisena toimintana.

Jauri Varvikko
jauri.varvikko@eepinen.fi