Pääkirjoitus – Peruutuksia peruutusten perään
Pikkujoulukausi alkoi, mutta juhlat jäävät pitämättä. Koronasta on puhuttu jo loputtomiin, mutta vaikutuksilta ei voi välttyä. Kaarela-seuran osalta peruttiin ensin keväällä Mätäjokifesivaali ja nyt vuorostaan itsenäisyyspäivän juhlat ja Kanneltalon joulujuhla.
Tänä vuonna ei tule yhtään pikkujoulukutsua. Olemme joutuneet perumaan ylioppilasjuhlia, syntymäpäiväjuhlia ja monia muita tapahtumia.
Vanhin poikani on joutunut olemaan koko syksyn viikkokausia armeijassa kiinni, sillä varusmiehet on jaettu kolmeen kiertävään joukko-osastoon. Kun yksi osasto on lomalla, toinen on metsässä ja kolmas varuskunnassa. Näin estetään koronan leviäminen varuskunnissa.
Myös yliopistot ja oppilaitokset ovat siirtyneet etäopetukseen peruskouluja lukuun ottamatta. Voi olla, että kouluja joudutaan sulkemaan kuten keväällä. Onneksi kukaan lähipiiristä ei ole sairastunut.
Olen ollut huomaavinani, että ihmiset eivät ole niin kohteliaita kuin toivoisi. Monessa paikassa saa kuulla äyskimistä ja ikäviä kommentteja. Ihmiset ovat tulleet hyvin herkiksi kommentoimaan erilaisia pikkuasioita, joihin ei ennen kiinnitetty edes huomioita. Kyse ei ole pelkästä henkilökohtaisesta tilasta, vaan lähipiirin ja oman asuinalueen oletettuihin epäkohtiin puututaan herkemmin. Johtuuko tämä siitä, että elinpiiri on ylipäätään kaventunut?
Joulu lähestyy ja perinteisesti ihmiset ovat viettäneet sitä koko perheen kesken. Nyt näyttää siltä, että vanhin polvi joutuu viettämään joulua yksin. Lisääntyneet tartunnat vanhainkodeissa ovat pakottaneet ne sulkemaan jälleen ovensa. Nuorten keskuudessa leviävät tartunnat asettavat vanhemman väen välittömään vaaraan. Tuntuu absurdilta ajatus siitä, että aattona muutama hassu ihminen istuu joulupöydän ääressä maskit kasvoilla.
On varmaa, että tämä vuosi jää historiaan. Onko muutos pysyvä? Lääketehtaiden viimeaikaiset julkistukset antavat tilaa optimistisille toiveille, että ensi vuoden puolella meillä on ehkä rokote käytössä, jolloin epidemia saataisiin hallintaan.
***
Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 103 vuotta. Sata vuotta sitten maamme eli toisenlaisessa todellisuudessa kuin nykyään. Kansa oli jakautunut eri leireihin. Espanjantauti jylläsi ja tappoi 20 000 suomalaista. Elimme yhä maatalousyhteiskunnassa. Rajan tuntumassa käytiin heimosotia. Suhde itänaapuriin oli vaikea.
Voimassa oli kieltolaki, joten yleisin juoma oli veden lisäksi maito. Autoja oli koko maassa reilu 1000. Lähikauppaan saattoi maaseudulla olla matkaa helposti yli 10 kilometriaä. Ruoka koostui erilaisista keitoista, laatikoista, läskisoosista ja puurosta. Suomi voitti Antwerpenin vuoden 1920 olympialaisissa 34 mitalia ja oli kokonaistilastossa neljäs. Hannes Kolehmainen voitti maratonin ja Paavo Nurmi kolme kultaa. Kisoja ei katsottu televisiosta.
Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittiin vuonna 1920 Tarton rauha. Rauhansopimus hyväksyttiin eduskunnassa 1.12.1920 äänin 163-27. Suomi sai Petsamon, mutta luopui Porajärvestä ja Repolasta. Tuhansia suomalaisia muutti Pietarista Suomeen. Neuvotteluja oli käyty useita kuukausia.
Oppivelvollisuuslaki astui voimaan seuraavana vuonna. Kansa alkoi sivistyä ja eheytyä sisällissodan jäljiltä. Maa uudistui ja teollistui vauhdilla. Väestöä muutti enenevissä määrin kaupunkeihin. Jokaisen oli pakko ottaa itselleen sukunimi. Suomessa tuli voimaan asevelvollisuus. Suomalaisista 98,1% kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon.
Vuonna 1920 Suomen ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg järjesti järjestyksessään toisen itsenäisyyspäivän vastaanoton presidentinlinnassa. Aiemmin linnassa oli vietetty valtiopäivätanssiaisia. Tänä vuonna vastaanottoa ei ymmärrettävistä syistä järjestetä. Kyseessä on 13. kerta kun itsenäisyyspäivän vastaanotto perutaan.
Kaarelassa on juhlittu itsenäisyyspäivää vuodesta 1963. Juuri perustettu Kannelmäki-seura järjesti ensimmäisen kerran juhlat vuonna 1964. Nykyisen Kaarela-seuran juhlia on siis pidetty katkeamattomasti 56 vuotta. Tänä vuonna juhlat peruttiin ensimmäisen kerran.
Vuonna 1964 Tanotorvi-lehti suositteli asukkaita sytyttämään kynttilävalaistuksen kotiensa ikkunoille kello 18-20 väliseksi ajaksi. Kun virallista juhlatilaisuutta ei nyt järjestetä, suosittelen tätä tunnelmallista juhlintatapaa tänäkin vuonna. Näin jokainen voi omalla panoksellaan olla antamassa merkitystä tänä erityisenä päivänä.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Jauri Varvikko
jauri.varvikko@eepinen.fi