Pääkirjoitus – Yrittämisen ahdinko
Suomessa on vajaa 300 000 yritystä. Yrittäjien määrä on kasvanut vuosikymmenessä usealla kymmenelllä tuhannella ja suurin osa uusista työpaikoista on viime vuosikymmenellä syntynyt näihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yli 90% Suomen yrityksistä on alle 10 hengen firmoja ja ne tuovat lähes puolet maan BKT:sta. Suomessa ihmisiä on kannustettu yrittämään ja omaehtoiseen itsensä työllistämiseen.
On jotenkin surkuhupaisaa, että julkisuudessa keskustelua kuitenkin käyvät lähes aina ylätason toimijat, eli suurten yritysten, työnantajajärjestöjen ja palkansaajajärjestöjen edustajat. Yrittäjät kyllä mainitaan hallituksen puheissa tärkeänä tekijänä ja valtiovalta on koronakriisin aikaan pyrkinyt tukemaan sektoria kiitettävästi, mutta silti tulee tunne, että itse yrittäjät olisivat joku julkisesta päätöksenteosta ulkoistettu asia.
Yrittäjistä lähes 200 000 on yksinyrittäjiä. Korona ja sen myötä syntyvät rajoitteet ja taloudellinen ahdinko iskevät heihin kovaa. Puhutaan kulttuurialan työntekijöistä, taiteilijoista, rakennustyöntekijöistä, parturi-kampaajista, kauneusalan yrittäjistä, kauppiaista ja taksikuskeista.
Pienyritysten suurin ongelma on, ettei niillä ole suuria puskureita tai vaihdettavaa omaisuutta. Yritysten liikevaihto syntyy omasta työpanoksesta ja ainoa asia, missä voidaan säästää, on oma palkka. Puolet yksinyrittäjistä ansaitsee palkkaa vain 2000 euroa kuukaudessa. YEL-vakuutettujen työtulon keskiarvo on reilussa kahdessa kymmenessä tuhannessa ja korona pakottaa monet laskemaan työtulon määrää entisestään. Jos kriisi jatkuu pitkään, on meillä tulevaisuudessa uusi monilukuinen pieneläkesaajien ryhmä.
Monet pienyrittäjät tienaavat tällä hetkellä vähemmän kuin heidän työntekijänsä. Tätä on monen vaikea uskoa, mutta se on vissi totuus. Kun yritys ajautuu kassakriisiin, joutuu yrittäjä laskemaan ensin omaa palkkaansa ja etujaan, koska työntekijäpuolella ei ole joustoa. Yrityksen on pyörittävä, että kassavirta ei katkea. Jos tilanne pahenee, syntyy pakote työntekijöiden lomauttamisille ja irtisanomisille, jolloin omaa työpanosta kasvatetaan suhteessa muihin ja tehdään hommia tauotta.
Kaarelankin alueella on useita pieniä palvelualan yrityksiä, joita nykyinen tilanne koskee. Kuinka kauan yrittäjät pystyvät jatkamaan laskevilla tuloilla? Työttömien määrä on selvässä kasvussa, mutta yritysten konkurssit eivät ole näkyvästi kasvaneet. Tosiasia kuitenkin on, että verottajan antamat alv-joustot tulevat vuoden loppuun mennessä maksuun, jolloin köyhtyneiltä yrityksiltä pitäisi löytyä löysää rahaa takaisinmaksuun.
On todennäköistä, että jos koronakriisi syksyn mittaan pahenee, niin maksukykyä ei löydy. Silloin hallitukselta tarvitaan lisää tukea ja ymmärrystä pienyrittäjille, koska muuten edessä on konkkurssiaalto ja lama. Yleensä laman aikana ravintoloiden katteet ovat kasvaneet, koska ihmiset ovat ruvenneet juomaan enemmän. Nyt ravintoloiden asiakasmääriä säännöstellään ja aukioloaikoja supistetaan.
Koskenkorvaa ja Jaloviinaa valmistavan alkoholijuomayhtiö Altian kurssi on sen sijaan lennossa, kun Virostakaan ei voi enää rahdata viinaa. Kelien kylmeneminen ja tartuntapelko pakottavat ihmiset takaisin neljän seinän sisään, mikä vähentää kulutusta ja palvelujen käyttöä. Lähikuukaudet näyttävät, miten vaikeiksi koronan aiheuttamat sosiaaliset ongelmat muodostuvat ja miten paljon poliisia koteihin joudutaan kutsumaan.
Jotta tämä ei menisi pelkäksi itkuksi, niin on todettava, että monet yrittäjät ovat keksineet uusia innovaatioita, palvelukonsepteja on muutettu, toimintaa on viety verkkoon ja tuotu lähemmäs asiakkaita. Ihminen on kekseliäs, etenkin yrittävä ihminen, sillä tie työttömyyspäivärahalle on monelle yrittäjälle usein mahdoton tai ainakin hyvin kapea. Oman itsensä herrana on köyhänäkin parempi olla kuin viranomaisten talutusnuorassa.
Lähetän terveisiä kaikille Tanotorven jakelualueen pienyrittäjille. Ette ole yksin. Vaikka tulot ja asiakkaat vähenesivät, yrittänyttä ei laiteta. Pää pystyssä voi kulkea. Yhä kannattaa yrittää, ideoida ja kehittää toimintaa ja palvelupalettia. Kyllä se päivä vielä paistaa. Muistakaa myös levätä, ulkoilla ja harrastaa. Nauttikaa syksystä ja mökkeilystä. Metsä on muuten täynnä suppilovahveroita…
Jauri Varvikko
jauri.varvikko@eepinen.fi