Pihajuhlat Kanneltiellä
Kanneltie 7:n ja 10:n asukasyhtiöt järjestivät 60-vuotisjuhlat.
Taloyhtiömme pihamaa muuttui iloiseksi puheensorinaksi ja yhteisölliseksi yhdessäolemiseksi lauantaina 18.8. lämpimässä elokuun säässä, kun taloyhtiö juhli 60 -vuotistaivaltaan. Talot ovat Kannelmäen ensimmäiset kerrostalot, joten juhlaan oli aihetta.
Juhlat alkoivat klo 15.00, kun juhlatoimikunnan pääsuunnittelija Tuuli Mäenpää ja hallituksen puheenjohtaja Sonja Alanko toivottivat asukkaat tervetulleiksi. Hallituksen jäsen ja taloyhtiön alkuasukas Timo Tuominen piti puheen, kertoen taloyhtiön mielenkiintoisesta historiasta.
Talot on rakennettu vuona 1958, joten tarinoita ja tapahtumia riittää: Alue oli nimeltään Gamlas alueella olevan tilan mukaan ja Kanneltie 7 ja 10 asukkaat halusivat alueelle suomenkielisen nimen. Vuonna 1959 pidettiin äänestys portaan 10 D edessä nimien Vanhainen ja Kannelmäki välillä. Myös lapset saivat äänestää. Kuten kaikki nyt luonnollisesti tiedämme, Kannelmäki vei voiton.
Taloyhtiön iäkkäimpiin kuuluva Aini Vuori lausui ulkomuistista innoittavasti runoja. Pöydässäni istuvista ikäihmisistä moni tunnisti runot ja ne herättivät positiivisia muistoja. Tarjolla oli sopivan kesäistä ruokaa, juomaa ja lopuksi kakkukahvit. Juhlan kruunasi duo LempiLempi, jonka ansiosta pyörähdettiin myös valssin tahtiin. Juhlan ex-tempore esiintyjinä toimi taloyhtiön lapsiedustus, jotka esittivät hienon tanssiesityksen. Tarjolla oli erilaisia pihapelejä, joita niin lapset kuin lapsenmielisetkin pelasivat.
Juhla oli avoin niin osakkaille kuin vuokralaisillekin ja juhlassa kävi arviolta noin 50 asukasta, muutama koira ja yksi kissakin juhliin eksyi allekirjoittaneen saattamana. Koska pöydät ja tuolit eivät kaikille riittäneet, istuttiin nurmella lakanoilla, mikä teki tunnelmasta lämpimän ja kotoisan. Moni naapuri tutustui toisiinsa ensimmäistä kertaa, koska taloyhtiö on suuri ja talot sijaitsevat molemmin puolin Kanneltietä.
Edellinen iso juhla on ollut 10 vuotta sitten ja nyt päätettiin, että seuraava juhla on jo viiden vuoden päästä.
Teksti ja kuva Sari Markkanen