Tähtäimessä hillittömät juhlat – Mutsi ja lähiön lumo

Pihallani käyskennellyt metsäkauris toi mieleeni rennon hipsterin, joka vapautuneesti astahtelee kotibileissä Punavuoressa. Tiedättehän, sellainen maailman valloittanut hahmo, joka on sopivan cool mutta ei mikään ylimielinen keulija, sopivan mukava mutta ei liian.

Kauris riipii puuhun puhjenneita silmuja antaumuksella, samalla vimmalla kuin minä lapsena Snören-lakunauhaa. Ihme, että oksa jäi käsittelyn jälkeen puuhun vielä kiinni. Alkupalojen jälkeen kauris siirtyy lajitoverinsa kanssa naapurin kukkapenkin kimppuun, ja jotain vihreää sieltäkin näyttäisi löytyvän.

Niin. Kevätpäivä. Aurinko ja poutapilviä. Täydellinen sää suunnitella puutarhajuhlia täällä lähiössä, kaukana maailman melskeestä. Täydellinen juhlasää! Ainakin jos olisi toppatakki, kynsikkäät juhlamaljaa kohottaessa ja villahousut juhlamekon alla. Ei, odotan rauhassa sellaista kuumankosteaa, lämmintä kesäpäivää, jolloin villikset ovat pahaa unta, hiukset kihartuvat itsestään kauniiksi, ilmavaksi pilveksi ja täytekakut täytyy syödä äkkiä, ennen kuin ne ovat pirtelönä pöydällä.

Minä odotan parempia aikoja, lämpimämpiä ilmoja ja aikaa, jolloin sukulaiset ja ystävät, niin nuoret kuin vanhatkin, voivat kirmailla tai köpötellä pihamaalla ja halailla vailla huolen häivää.

Ai mitäkö juhlitaan? No, minulle käy oikeastaan aihe kuin aihe. Koneellinen pyykkiä pesty, bileet! Perheen jalkapalloilija teki matsissa maalin, bileet! Olemme elossa, bileet! Valmistujaiset, bileet! Opiskelen, pitkään ja hartaasti, töiden ohella uutta tutkintoa. Opinnot ovat venähtäneet suunnitellusta, vaikka ovatkin loppusuoralla. Tarkemmin ottaen se opinnäytetyö on kesken. Erittäin kesken. Mutta, ta-daa, juhlasuunnitelmat eivät ole kesken! Ne ovat vaihtuneet opintojen aikaan useasti.

Taisi olla niin, että kun aloitin aikanaan opinnot, aloin jo suunnitella valmistujaisjuhlia, kun opintoja oli takana ensimmäinen viikko. Jossain vaiheessa juhlat alkoivat mielikuvissani muistuttaa kolmen päivän festareita. Seuraavaksi ajattelin järjestää sellaiset elegantit, englantilaiset puutarhakutsut skonsseineen ja höyryävine teepannuineen. Eräässä vaiheessa olin niin voipunut opinnoistani ja hyvin skeptinen minkään asian järjestymisen suhteen, että kutistin mielessäni juhlat pidettäväksi vain oman perheen kesken. Sellaiset lettukestit, sopuisasti vain me neljä. Ihan kivaa ja maltillista, ei kai tarvitse itsestään tehdä numeroa isojen juhlien muodossa. Kunnes opinnot taas etenivät. Oikaisin ryhtini ja puhkuin intoa: järjestäisin sellaiset todella överit puutarhajuhlat teemavärillä. Pinkkiä ruokaa ja joku pinkki kinkkurullaa muistuttava mekko päälle? Uuh, ei sittenkään. Entä hippibileet? Jaa, ehkä hieman kyseenalaista koko perheen juhlissa. Entä sellaiset ylioppilasjuhlia muistuttavat kahvikekkerit, voileipäkakkua ja lusikkaleipiä?

Poikkeusolot muuttivat suunnitelmia. Nyt kun kaikki harrastukset on peruttu, niin jääkin aikaa minulle itselleni ja opinnoille… no, on tässä jotenkin ollut kiireitä niin, etten ole ehtinyt opiskella. Mutta juhlia olen hieman ehtinyt miettiä. Olen tullut päätökseen: haluan järjestää sellaiset yhdistetyt ylioppilasjuhlat ja kansainväliset uuden vuoden juhlat: pihalle siis pitkä pöytä valkean liinan kanssa. Sitten hieman voileipäkakkuja ja sellainen loputon suklaalähde, joka pyörii ajast’ ikuisuuteen, vaahtokarkkeja nyt ainakin pitäisi olla. Ja jotain kesäisen tyylikästä juhlajuomaa. Ja vieraita: sukulaiset tietysti ja kaverilauma kerta kaikkiaan! Varaudun juhlimaan sillä lailla huolella, että juhla-asu on tyylikäs, mutta joustava! Opintojen eteneminen poikkeusoloissa on hieman epävarmaa, mutta voin kertoa, että kotikoululaiset huushollissa ovat jo kohta niin taitavia leipureita, että voin uskoa tarjoiluhuolet heidän kapeille harteilleen. Minulla on myös jemmassa paketillinen irtoviiksiä, joten leipureiden lisäksi täällä onkin valmiina kaksi alamittaista hovimestaria viiksissään vastaanottamassa vieraita. Ai milloin? Joo koodailen, kun opinnäytetyö on tehty.

Karolina Lamroth
Kirjoittaja rakastaa musiikkia ja lukemista, on MLL Kannelmäen yhdistysaktiivina aina pienten puolella ja toivoo maailmanrauhaa.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *