Tammikuun kihlauksesta maaliskuun parisuhdesopimukseen
Kihlauksen ja parisuhdesopimuksen väli oli tosin 80 vuotta. Pitkään kihla-aikaan tympiintynyt työnantajaylkä oli alunperinkin suhtautunut varsin varauksellisesti koko kihlaukseen. Jo ennen 80-vuotiskihlapäivää ylkä pyrki purkamaan koko kihlauksen. Siihen tähtäsivät työnantajien kieltäytyminen keskitetyistä työehtosopimuksista. Kihlaparia ärsytettiin vielä palkattomilla kikytunneilla ja työttömien kiusaksi keksityllä aktivointimallilla. Toimenpidelistalla olivat vielä ammattiliittojen jäsenmaksujen perinnän ja työehtojen yleissitovuuden poistaminen.
Tilanne muuttui äkillisen koronavirusepidemian paisuttua panepidemiaksi. Kihlapari taipui hallituksen pyynnöstä neuvottelemaan yhteisistä toimenpiteistä virusepidemian taltuttamiseksi. Näin vajaan viikon neuvotteluissa päädyttiin ei järkiavioliittoon, mutta kuitenkin järkevään parisuhdesopimukseen. Saatiin aikaan yhdessä hyväksytty sopimus toimenpiteistä taloudellisen konkurssin välttämiseksi. Hallitus avitti asiaa varautumalla 15 miljardin talouspaketin luomiseen yritysten ja työpaikkojen säilyttämiseksi kriisiajan yli. Idean ydin – valtio takaa, pankit jakaa. Tarvittaessa voidaan valtion tukipaketti kasvattaa jopa 50 miljardiin euroon.
Hallitus otti käyttöön sotatilannetta varten aikoinaan laadittujen valmiuslakien pari pykälää. Se oli ennenkuulumatonta rauhan oloissa. Tilanteen vakavuuden ymmärsivät kaikki eduskuntapuolueet, oppositiokin mukaan lukien, sekä työmarkkinaosapuolet.
Tilanne sekä toimenpiteet olivat kuitenkin täysin vastakkaiset valmiuslakien käytössä sodanaikaiseen verrattuna. Kriisin jälkeen tullaan varmasti tarkasti tutkimaan toimenpiteiden tehokkuutta ja ajoitusta.
Kuitenkin jo nyt voidaan tehdä joitakin mielenkiintoisia rinnastuksia ja vertailuja edelliseen sodanaikaiseen valmiuslakien käyttöön sekä tilanteen että operaation johtoryhmän kokoonpanon osalta.
Sodassa reservi-ikäiset asevelvolliset miehet määrättiin asepalvelukseen ja lähetettiin rintamalle hengenvaarallisiin tehtäviin viholliseksi julistetun vastapuolen armeijan tuhoamiseen, kylien, kaupunkien ja liikenneyhteyksien hävittämiseen. Sodan jälkeen oli edessä valtava jälleenrakennusurakka, siirtolaisten asuttaminen, haavoittuneiden ja kaatuneiden perheiden auttaminen sekä yhteiskunnan demokratisointi. Sodan aikana (1939-1944) johdossa oli eläkeikäinen marsalkka ja aselajien komentajakenraalien muodostama esikunta. Poliittinen hallitus ja eduskunta olivat armeijan esikunnan tukena säätämässä poikkeustilanteessa tarvittavia lakeja ja asetuksia sekä huolehtimassa maan talouselämän toimintakyvystä ja armeijan tarpeista. Maan sotapolitiikkaa vastustaneet oli syrjäytetty, ilman ääni- ja vaalioikeutta, osa vangittuina valtiopetossyytteen nojalla, osa poliittisesti epäluotettuina ns. turvasäilöön vangittuina.
Välirauhan ja Pariisin rauhasopimuksen välisen ajan – vuoden 1944 syyskuusta helmikuuhun 1947 maata johti uusi hallitus pääministeri J.K. Paasikiven ja myöhemmin Mauno Pekkalan johdolla. Sen tehtävänä oli johtaa maa rauhantilaan, rakentaa maamme ulkopoliittiset suhteet ja huolehtia jälleenrakennustöiden ohella myös raskaiksi koettujen sotakorvausten suorittamisesta liittoutuneiden maiden valvontakomission valvomana. Hallituksen oli suoritettava myös valvontakomission vaatima sotasyyllisten tuomitseminen.
Nyt koronaviruksen aiheuttaman panepidemian aikana eduskunta hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksistä valmiuslakien pari tilanteen vaatimaa lakipykälää, joiden avulla voidaan toteuttaa tarpeelliseksi arvioituja toimenpiteitä virustartuntojen hillitsemiseksi ja yritysten toiminnan sekä työntekijöiden toimeentulon varmistamiseksi. Virustartuntojen rajoittamistoimenpiteistä huolimatta tehdään kaikki voitava hoivaa tarvitsevien avustamiseksi sekä koulutuksen jatkamiseksi erityisjärjestelyin. Kaikki nämä ovat nimenomaan rauhanajan tehtäviä, tavoitteena on ihmisten terveyden, hengen ja hyvinvoinnin turvaaminen.
Operaation johtoryhmän muodostaa tällä kertaa pääministeri Sanna Marinin johdolla nuorehko, koulutettu ja parhaassa työiässä oleva johtoviisikko, jonka muodostavat hallituspuolueiden naispuheenjohtajat, jotka ovat samalla keskeisten vastuualueiden ministereinä. Hallitus on osoittautunut tähänastisen toimintansa perusteella arvioiden päättäväiseksi, harkinta- ja toimintakykyiseksi.
Miten työuupumuksesta kärsiviä voitaisiin auttaa?
Erityisesti terveydenhoitohenkilökunta on joutunut suureen paineeseen koronatartuntojen lisääntymisen johdosta. Suurin paine tällä erää kohdistuu Uudenmaan alueen työntekijöihin. On harkittava miten henkilökunnan työuupumusta voitaisiin helpottaa.
Alan TES-neuvottelut on keskeytetty, mutta silti voitaisiin kokeilla uudenlaista käytäntöä. Kokeiluluontoisesti voitaisiin soveltaa uudenlaista käytäntöä juuri Uudenmaan alueella eristystoimenpiteiden aikana, jossa myös paine hoitoalan työntekijöiden kestämiseen on suurin. Ajattelen viime hallituksen yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa toimeenpanemaa kiky-sopimusta. Se aiheutti oikeutetusti vastustusta työntekijöiden keskuudessa, koska se merkitsi käytännössä suoraa tulonsiirtoa palkansaajilta työnantajille. Uusissa jo solmituissa työehtosopimuksista se poistettiin. Kuntien ja julkisen alan liittojen osalta neuvottelut on kesken.
Nyt ajatusta voitaisiin soveltaa toisin päin, eli että aluksi työuupumuksesta kärsivien hoitohenkilökunnan työaika supistettaisiin 6-tuntiin päivässä palkkoja alentamatta koronakriisivaiheen ajaksi Uudellamaalla.
Uskoisin tämän auttavan henkilökunnan jaksamisessa ja mahdollisesti se lisäisi henkilökunnan saatavuutta paremmin kuin samoin jo poistettu ja ikävän maineen saavuttanut aktivointimalli. Väläytetyillä ylitöiden lisäämisellä olisi päinvastainen vaikutus, työuupumus kasvaisi ja aiheuttaisi sairastumisesta johtuvia poissaoloja.
Näin rajoitetulla alueella ja rajoitetuksi ajaksi sovellettuna kokeilu antaisi erinomaista tutkinta-aineistoa jatkoa varten työelämän uudistamiseen. Koronakriisin paine jatkunee alueen eristämistoimenpiteiden päättymisen jälkeenkin vielä tietyn ajan.
Mutta kuten pääministeri Sanna Marin totesi nyt on toiminnan aika, tuomiot ja tuomarit tulevat myöhemmin. Aika näyttää säilyykö Suomi jatkossakin maailman onnellisimpana maana!
Oiva Björkbacka