Tanotorvi Kaarelan ja lähi-alueiden paikallislehti.

Kannelmäen seurakunnan toimintakeskus Jenny on saanut Kartanonhaan viljelmiltä tänä keväänä oman palstan. Palsta on sääntömääräyksistä johtuen yksityishenkilön nimissä.

– Tämä on tällainen koronapakopaikka meille eläkeläisille, Raili Lajunen veistelee.

Jennyn muu toiminta on tällä hetkellä viranomaismääräyksistä johtuen tauolla, eikä Malminkartanon toimitiloissa ole mahdollista kokoontua, mutta palstalla on päästy ottamaan happea kotikaranteenin vastatoimena.

Työtä vuorotta

Muutamasta eläkeläisaktiivista koostuva porukka on viime viikkoina tehnyt kovasti töitä, jotta istutukset on saatu ojennukseen ja kasvuun. Maata on kannettu ja käännetty, taimia ja siemeniä istutettu ja kasteltu. Tarvikkeet; mullat, työkalut ja siemenet, on saatu seurakunnalta ja lahjoituksina.

– Olemme tehneet joka päivä viisituntisia päiviä, Maritta Saarelainen kertoo. – Mitään parempaa ei ole!

– On meillä ollut myös miesaputyövoimaa, Raija Tenhunen huikkaa ja tarkoittaa Pertti Ripattia, joka ei ehtinyt tänään työmaalle.

Työt on jaettu solidaarisesti, eikä kukaan ole ollut toisen tiellä.

– Tämä on mukavaa ja monipuolista kuntoilua. Ensin poljetaan aamulla tänne pyörillä, sitten lapioidaan ja kannellaan kastelukannuja. Kropassa tuntee kuinka lihakset ovat voimistuneet, naiset kertovat.

Kahvittelua ja seurustelua

Työn lomassa on pidetty kahvitaukoja ja kaikki ovat kantaneet vuoron perään tarjoiltavaa työmaalle. Tänään on tarjolla itse tehtyä pizzaa ja raparperipiirakkaa. Toimittaja mutustelee tyytyväisenä antimia…

Palstalle on tuotu taukoja ja rupattelua varten muutama lava, pöytä, tuoleja ja aurinkovarjo. Aurinkovarjossa roikkuu risti kertomassa, kenen palstalla ollaan.

Aurinko paistaa mukavasti, joten viljelmän edut tulevat hyvin esiin. Ettekö ole kärynneet vielä kertaakaan?

– Kyllä tässä on jo nahka poltettu, mutta nyt se kestääkin jo aurinkoa paremmin, Raili, Maritta ja Raija sanovat.

Satoa odotellessa

Kaikki kasvit on istutettu. Seuraavaksi odotellaan niiden kasvua. Se tarkoittaa päivittäistä kastelemista ja rikkaruohojen kitkemistä.

– Ei tämä mitään työtä ole, Maritta sanoo. – Mukavaa ajanvietettä eläkeläisille.

Palstalla on pari viinimarjapensasta ja vadelmapensas. Maahan on istutettu porkkanaa, tilliä, punajuuria, persiljaa, salaattia, herneitä, sipulia, kesäkurpitsaa, valkosipulia, raparperia ja kesäkukkia.

– Maa-artisokkaa kasvaa jo valmiiksi villinä, Raija sanoo.

Kukas nämä syö?

– Jos vain korona sallii, niin koristelemme kukilla seurakunnan tiloja. Ruokatuotteita voidaan tarjota niin seurakunnan Aamupysäkillä kuin muidenkin tapahtumien yhteydessä, Maritta kertoo.

– Ja muista kertoa, että olemme saaneet todella paljon naapuripalstojen pitäjiltä apua, Raili painottaa.

Toimittaja poistuu auringossa kylpevältä Kartanonhaan palstaviljelmältä jopa hitusen kateellisena, sillä puhdasta luonnonvoimaa maasta ylös työntävä palsta tuntuu selvästi olevan korkeampien voimien suojeluksessa.

 

Teksti ja kuva Jauri Varvikko